Väittelijä (biologia): FM Kimmo Kaakinen
FM Kimmo Kaakinen esittää väitöskirjansa ”THE IMPACTS OF GLYPHOSATE AND GLYPHOSATE-BASED HERBICIDES ON BUMBLEBEES” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 5.6.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Natura, XV Granö-sali, Turku).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Johan Ekroos (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Satu Ramula (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on biologia.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöstutkimukseni tarkastelee maailmanlaajuisesti eniten käytetyn rikkakasvien torjunta-aineen, glyfosaatin, vaikutuksia kimalaisiin. Kimalaiset ovat tärkeitä pölyttäjiä ja niiden ja muiden hyönteispölyttäjien määrän väheneminen voi uhata ekosysteemien toimintaa ja ruoantuotantoa.
Väitöskirjassani tutkin voivatko kimalaiset altistua glyfosaatille vieraillessaan ruiskutetuilla kukilla ja vaikuttaako aine kimalaisten selviytymisen kannalta keskeisiin ominaisuuksiin kuten niiden oppimiseen ja muistiin. Lopuksi selvitin glyfosaatin vaikutuksia kimalaisten suolistomikrobistoon. Tulosteni perusteella kimalaiset eivät välttele glyfosaatilla käsiteltyjä kukkia, mikä osoittaa, että ne voivat helposti altistua sille etsiessään ravintoa. Glyfosaatin kauppavalmiste ei vaikuttanut kimalaisten ravinnonhakumatkojen kestoon tai kykyyn palata pesälle, mutta lisäsi tehtyjen ravinnonhakumatkojen määrää ja vähensi kukkavierailuja. Puhdas glyfosaatti heikensi oppimistuloksia, kun taas kauppavalmiste ei vaikuttanut muistiin tai oppimiseen. Puhtaalla glyfosaatilla ja kauppavalmisteella oli erilainen vaikutus kimalaisten suolistomikrobistoon, sillä puhdas glyfosaatti lisäsi, kun taas kauppavalmiste vähensi mikrobiston monimuotoisuutta. Molemmat kuitenkin vähensivät kimalaisten vastustuskyvylle tärkeän Snodgrassella alvi -bakteerilajin runsautta.
Tulokseni tarjoavat uutta tietoa glyfosaatin altistumisreiteistä, osoittavat sen moninaiset haittavaikutukset yksilön toimintakykyyn, sekä paljastavat eroja puhtaan glyfosaatin ja sen kauppavalmisteiden vaikutuksissa kimalaisten kognitioon ja suolistomikrobistoon. Vaikka vaikutuksia yhteisötasolla ei vielä ole täysin selvitetty, tulokset viittaavat siihen, että glyfosaatin käyttö voi pitkällä aikavälillä heikentää pölyttäjäpopulaatioita ja siten myös ekosysteemien pölytystoimintaa. Väitöstutkimukseni korostaa torjunta-aineiden vaikutusten tarkemman arvioinnin tärkeyttä ja tuo esiin tarpeen kehittää ympäristölle vähemmän haitallisia ratkaisuja.
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Johan Ekroos (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Satu Ramula (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on biologia.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöstutkimukseni tarkastelee maailmanlaajuisesti eniten käytetyn rikkakasvien torjunta-aineen, glyfosaatin, vaikutuksia kimalaisiin. Kimalaiset ovat tärkeitä pölyttäjiä ja niiden ja muiden hyönteispölyttäjien määrän väheneminen voi uhata ekosysteemien toimintaa ja ruoantuotantoa.
Väitöskirjassani tutkin voivatko kimalaiset altistua glyfosaatille vieraillessaan ruiskutetuilla kukilla ja vaikuttaako aine kimalaisten selviytymisen kannalta keskeisiin ominaisuuksiin kuten niiden oppimiseen ja muistiin. Lopuksi selvitin glyfosaatin vaikutuksia kimalaisten suolistomikrobistoon. Tulosteni perusteella kimalaiset eivät välttele glyfosaatilla käsiteltyjä kukkia, mikä osoittaa, että ne voivat helposti altistua sille etsiessään ravintoa. Glyfosaatin kauppavalmiste ei vaikuttanut kimalaisten ravinnonhakumatkojen kestoon tai kykyyn palata pesälle, mutta lisäsi tehtyjen ravinnonhakumatkojen määrää ja vähensi kukkavierailuja. Puhdas glyfosaatti heikensi oppimistuloksia, kun taas kauppavalmiste ei vaikuttanut muistiin tai oppimiseen. Puhtaalla glyfosaatilla ja kauppavalmisteella oli erilainen vaikutus kimalaisten suolistomikrobistoon, sillä puhdas glyfosaatti lisäsi, kun taas kauppavalmiste vähensi mikrobiston monimuotoisuutta. Molemmat kuitenkin vähensivät kimalaisten vastustuskyvylle tärkeän Snodgrassella alvi -bakteerilajin runsautta.
Tulokseni tarjoavat uutta tietoa glyfosaatin altistumisreiteistä, osoittavat sen moninaiset haittavaikutukset yksilön toimintakykyyn, sekä paljastavat eroja puhtaan glyfosaatin ja sen kauppavalmisteiden vaikutuksissa kimalaisten kognitioon ja suolistomikrobistoon. Vaikka vaikutuksia yhteisötasolla ei vielä ole täysin selvitetty, tulokset viittaavat siihen, että glyfosaatin käyttö voi pitkällä aikavälillä heikentää pölyttäjäpopulaatioita ja siten myös ekosysteemien pölytystoimintaa. Väitöstutkimukseni korostaa torjunta-aineiden vaikutusten tarkemman arvioinnin tärkeyttä ja tuo esiin tarpeen kehittää ympäristölle vähemmän haitallisia ratkaisuja.
Viestintä